Huhtikuun kuulumisia


Heippa pitkästä aikaa!

Huhtikuu alkaa olemaan lopuillaan ja paljon on sen aikana ehtinyt taas tapahtua. Suurimpana tapahtumana mainittakoon muutto kampukselle Pariisin matkan jälkeen. Tässä yhteydessä avaan  myös maaliskuun alussa tapahtunutta episodia sekä syytä muutolle.  

Ystäväni vierailun jälkeen huomasin puremia käsissäni ja panikoin, koska pelkäsin heti pahinta - kyllä, lutikoita... ja valitettavast epäilykseni osoittautuivat oikeiksi. Todennäköisesti nuo syöpäläiset kömpivät matkalaukkuuni Airbnb-kämpästä, mutta mitään varmuutta niiden alkuperästä ei ole. Joka tapauksessa tajusin tuoneeni ne vuokrakämppääni, kun näin yhden elukan kävelevän listan vieressä kotonani. Panikoin tästä vielä enemmän, ja soitin välittömästi mm. vuokranantajalle sekä vuokravälitysfirmaan, ja organisoin tavaroiden käsittelyn. Jouduin maksamaan myrkytyksen, koska Hollannin lain mukaan vuokralainen on siitä vastuussa. Päätin lähteä kämpästä, sillä en uskonut myrkytyksen tehoavan ötököihin, ja pelkäsinkin joutuvani uudestaan maksumieheksi, jos niitä vielä näkyisi. Vuokrasopimus saatiin vastustuksesta huolimatta kumottua, tosin lakimiehen avustusta tarvittiin. Tavaroiden käsittelyn jälkeen tein pikavisiitin Suomeen, minkä jälkeen muutin viikoksi hostelliin asumaan, ja nyt olen saanut asua uudessa kämpässä 3 viikkoa. Hostellissa asuminen oli yllättävän mukavaa aikaa, sain kaksi uutta ystävää ja heidän kanssaan tehtiin esimerkiksi retki Delftiin ja toisen heistä kanssa treffattiin vielä Amsterdamissakin. 

Joidenkin mielestä ongelma ei ehkä ole maailman suurin, mutta omalla kohdallani se suoraan sanottuna pilasi osan vaihdostani. Stressasin pitkään siitä, olenko onnistunut tuhoamaan  nuo elukat,  ja syynäsin ihoani pitkään - teen sitä toisinaan vieläkin, täytyy myöntää - ja pelästyin jokaista stressin aiheuttamaa finniä ja näppylää. Ne ilmestyivät myös uniini melkein päivittäin, ja tätä kesti melkein kuukauden päivät. Lisäksi mielialani vaihtelivat jatkuvasti, ja toisinaan olin aivan varma, että palaan Suomeen ja jätän vaihdon kesken. Tenttiin lukemiseenkin oli vaikea keskittyä. Sain osakseni jonkin verran myös ongelman vähättelyä, ja toki ymmärrän että vakavempaakin olisi voinut sattua, mutta ollessani yksin ulkomailla ja kohdatessani yhden pahimmista kuvittelemistani vaihtoon liittyvistä kauhukuvista tuntui tapahtuma sillä hetkellä itselleni maailmanlopulta. Stressasin asiaa paljon, sillä tiedän kuinka vaikea ongelmasta on päästä eroon, ja siksi en halunnut suhtautua siihen välinpitämättömästi tai huolettomasti. Toki itseäni myös ehkä jollain tavalla nolotti oma tilanne. Pointtini kuitenkin on se, että tapahtunut vaikutti suuresti vaihtooni enkä yrityksistä huolimatta voinut sille mitään, miltä minusta tuntuu. En voinut esittää, että kaikki on hyvin, kun asia masensi eikä esimerkiksi asunnosta ollut vielä tietoa - puhumattakaan siitä, etten ollut läheisteni lähellä, jotka olisivat voineet kuunnella huoliani. Ei auttanut, että kehotettiin olla stressaamatta, kun keho stressasi kuitenkin vaikka mieli ei. Lisäksi meni tähän myös melkoisesti rahaa, kun lasketaan myrkytykset ja hostellissa asumiset, ja jäljellä olevan ajan budjetti meni täten ihan uusiksi. 

Mutta nyt kivempiin aiheisiin. Economics-kurssin tentin jälkeen äitini tuli käymään luonani, mikä helpotti suuresti oloani. Itselläni oli koko viikko vapaata, koska kokeita ei enää tuon yhden jälkeen ollut (opiskelusta tulossa postaus piakkoin!!). Toivon todella, että tentti meni läpi... Kolmessa päivässä tutustuimme Rotterdamiin sekä teimme visiitin myös Amsterdamiin. Äiti sai kokea aitoa hollantilaista elämäntyyliä, sillä vuokrasimme hänellekin pyörän. Alla kuvia äidin vierailusta: 







Huhtikuu on muutoin kulunut mukavasti kampukseen tutustuen. Olen parhaani mukaan pyrkinyt ajattelemaan, että ehkä tällä kaikella tapahtuneella oli se tarkoitus, että pääsen mukavampaan ympäristöön asumaan loppuvaihdon ajaksi :-D. Täällä asuminen on ollut mieleeni, sillä täällä on kaikkea: kirjasto ja paljon opiskelutiloja, ruokakauppa, kuntosali asuintaloni alakerrassa, opiskelijaravintoloita, jopa kampaaja! Parasta kampuksella asumisessa on kuitenkin se, että täällä törmää jatkuvasti tuttuihin. Plussaa tietysti myös se, että luennoille on matkaa noin 50 metriä jos sitäkään. Tämän periodin kurssit alkoivat viime viikolla, tosin toisen kurssin luennot ovat kaikki tähän mennessä olleet peruttuja. Aiheiltaan nämä ainakin ovat huomattavasti kiinnostavampia kuin edellisen periodin economics. 

Säätkin ovat olleet mahtavat: viime viikolla oli jokaisena päivänä yli 20 astetta, parhaimpina päivinä 26-28 astetta. Nämä päivät kuluivat piknikillä vaihtarikavereiden kanssa. Tällä viikolla säät ovat normalisoituneet, eli kylmää ja tuulista jälleen tiedossa ;-). Tänään osallistuin Open Air Cinemaan kampuksella, ja leffana näytettiin jännäri "Get out". Enää ei ollut lämmin, mutta vilttien avulla pärjäsi  ihan hyvin :-). 


- Emilia

Kommentit

Lukijat